Ruoka olkoon lääkkeesi Osa 1.
Reseptien kirjoitus on lääkärin työn ydintä – niin ajattelin. Perimämme ja ulkoiset ärsykkeet altistavat meitä oireille ja sairauksille. Vasta viime vuosina opin, etteivät ne eivät puhkea, jos solusuojahuntumme (glykokalyksi) on ehyt ja suoliseinämän soluliitokset tiiviit.
Länsimainen elämäntapa ja etenkin ruokakulttuurimme koettelee molempia. Solusuojien repeillessä silmät kuivuvat, nenä menee tukkoon, suoli “vuotaa”, virtsarakko tulehtuu, henkeä ahdistaa eikä aineenvaihdunta toimi. Verenkierron heikentyminen altistaa hyytymille. Krooninen tulehdus jyllää.
Glykokalyksin ja vuotavan suolen vaurioiden paikkailuun on tarjolla “täsmähoitoja” joka lähtöön. Tehokkaampaa olisi lakata vaurioittamasta solusuojiamme ja antaa kehollemme mahdollisuus parantua. Elintapalääketieteen keinoin hoituu monta vaivaa kerralla!
Ruoka olkoon lääkkeesi Osa 2.
Miten tietämättämme vahingoitamme suojamekanismejamme – ja miten hyvin käy kun lakkaamme tekemästä niin? Terveessä painossa pysyminen ei edellytä itsekuria kun mielihalut muuttuvat lajityypillisen ravinnon myötä. Insuliinitasolla on merkitystä muillekin kuin diabeetikoille, samoin ravinnon proteiinin lähteillä. Esittelen kohutun kotimaisen vegaanilapsitutkimuksen tuloksia. Lopuksi tehdään taas alle minuutin nitrojumppa!
Saat luennosta enemmän irti, kun katsot ensin osan 1.
Ruoka olkoon lääkkeesi Osa 3a.
Tämä osuus on suunnattu vannoutuneille sekasyöjille. Mikä on kohtuullista? Miten Itämeren ruokakolmiosta saadaan terveyttä edistävä? Minkä verran eläintuotteita ja alkoholia sisältyy maailman pitkäikäisimpien ihmisten sekaruokakulttuureihin? Kohta tiedät!
Osa 3b: WFPBD & HeVin hyvyys
Mitä sitä ihminen enää uskaltaa syödä? WFPBD ei vahingoita vaan hoitaa. Tässä videossa esittelen KokoKasvisRuokavalion ensimmäiset viisi ruokaryhmää, jotka yhdessä muodostavat HEVIn.
Osa 3c WFPBD – Käy pelotta päin PALKOKASVEJA
Kala kalpenee herneiden, linssien ja papujen rinnalla, kun katsotaan näyttöä pitkää ja tervettä ikää ennustavista ruokaryhmistä. Palkokasvit hoikistavat oikeista paikoista, hellivät maksaa, pienentävät diabetesriskiä, optimoivat verenpaineen, vahvistavat luita ja vastustuskykyä, vähentävät kariesta, pienentävät lasten leukemiariskiä, suojaavat rintasyövältä ja pienentävät annosvasteisesti eturauhassyöpäriskiä. Musta papujuoma on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria. Mutta mitä on tempe? Pitääkö fytoestrogeeneista olla huolissaan? Pierun pelko voi olla sairauden alku – Kuinka ilmavaivat selätetään? Korkkaa kikhernepurkki auki ja katso kuinka hillittynä alkava luento loppua kohden kiihtyy…
Osa 3d: WFPBD Täysjyvä.
Check out the first comment! HUOM! Haluamaasi kohtaan pääset suoraan kiinnitetystä kommentista. Vilja tuo useimmille terveyttä, mutta toisilta viedä sitä. Miten? Gluteeniherkkyydessä on hyvätkin puolensa – sen taustamekanismia hyödynnetään jopa diabeteksen hoidossa! Kuinka gluteeniyliherkkyys taltutetaan? Mistä tunnistat hyvää tekevän hiilarin? Mitä lihomista pelkäävän kannattaa tilastojen valossa välttää?
CBD eli kannabidioli.
Mitä CBD on, mihin sitä käytetään ja onko se hintansa väärti? Päihdelääkäreille suunnattu luento muillekin sallittu.
Elämäntavoista virkeyttä ja voimaa – ihmeellinen oma nitro.
Pieniä ja isompiakin ihmeitä kehossamme tekevän oman nitron syntymekanismien selvittämisestä jaettiin Nobelin palkinto vuonna 1998. Lääkiksessä en ehtinyt siitä kuulla, ja kaupallisissa koulutuksissa nitro (typpioksidi) on tullut vastaan lähinnä elimistön toimintahäiriöiden – kuten astman – yhteydessä. Astma, kuten muutkin tulehdukselliset sairaudet, ovat kompensoimattoman stressin seurausta. Tulehdusta voidaan hillitä kortisonilla ja/tai taltuttaa oman nitron avulla. Tässä luennossa kerron miksi ja miten.
Fineli ruokapäiväkirja – vinkit ja kommervenkit
Kuulutko pieneen vähemmistöön, joka saa ravinnostaan riittävästi folaattia ja kuitua? Ravinnon kolesteroli lisää ennenaikaista kuolleisuutta annosvasteisesti. Neuvon kuinka saat selville omasi.
Elämäntapalääketiede terveydenhuollon ammattilaisen työkaluna
Mitä IBLM (International Board of Lifestyle Medicine) elämäntapalääkäri tekee ja miksi? Mitä eroa on kaliumtabletilla, taatelilla ja perunallla? Tyydytäänkö äyskäröimään vai korjataanko vuotava vene? Kollegoille, diabeteshoitajille ja ravitsemusterapeuteille Essotessa 23.3.22.
Työn iloa elämäntapalääketieteestä
Kokokasvisruokavalio parantaa verenkiertoa, laskee tulehdustasoa ja vähentää insuliinikuormitusta. Se on oiva työkalu kun halutaan parantaa potilaan ennustetta elämäntapalääketieteen keinoin. Tutkimuksia sisältävä luento on suunnattu yleislääkäreille mutta sallittu muillekin. Mitä kokokasvisruokavalio eli KoKaRu sitten pitää sisällään? Sitä ei tässä luennossa käsitellä, mutta katso pdf – tiedosto Kokokasvisruokaa – KoKaRu -reseptipankki.
Jarkon tarina havainnollistaa sen, ettei painonhallinta ole kaikki kaikessa – ei edes tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Lääketieteen varjelluin salaisuus on kehon kyky alkaa korjata itseään heti, kun sille annetaan mahdollisuus.
Elämäntapalääketieteen voima perustuu anti-inflammatoriseen ja antioksidanttirikkaaseen ruokavalioon, liikkumattomuuden välttämiseen, palauttavaan uneen, sosiaalisen tilanteen huomioimiseen ja päihteettömiin stressinsäätelykeinoihin.
Luento tallennettiin 3.2.23 Helsingissä Elämäntapalääketieteen teemapäivässä. Sen järjestäjänä toimi Yhdistävä lääketiede ry. Sitä ja Suomen Elämäntapalääketieteen yhdistystä (FALM.fi, Finnish Association of Lifestyle Medicine) yhdistää asiakkaan / potilaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hänen voimavarojensa vahvistaminen.
Vain ihminen ja ihmisen ruokkimat eläimet kärsivät lihavuudesta ja kroonisista elintapasairauksista, mutta lääketiede keskittyy vain hillitsemään oireita.
Yhdessä muiden elämäntapalääketieteen pilareiden kanssa kokokasvisruokavalio eli KoKaRu pureutuu oireiden juurisyihin.
Mikä erottaa KoKaRun muista ruokavalioista? Miksi Kasanen jaksaa aina kuiduista jauhaa? Mitä saa kun syö sateenkaaren päivässä? Miltä silloin voi välttyä? Miten kävi ketogeenisen dieetin ja vähärasvaisen KoKaRun vertailututkimuksessa?
Mistä suomalaisten ruokavaliossa on vajetta? Mistä saa rautaa ja kalsiumia? Kannattaako kasvimaitoja käyttää? Mitä ravintolisiä kokokasvisruokailija tarvitsee? Miten pääsee alkuun?