maitotieto
-
T1D – vaiettuja tutkimustuloksia
Suomessa kulutetaan maitotuotteita maailman eniten. Johdamme insuliinipuutosdiabeteksen kuten myös aknen ja atopian sairastuvuustilastoissa. Tämä ei ole sattumaa. Maidon annosvasteinen yhteys tyypin 1 diabeteksen riskiin on ollut tiedossa jo vuosikymmenet. Miksi vanhempia ei varoiteta? Miksi suositukset eivät muutu?
-
Miksi Suomi lihoo? Osa 5 – MAITOTUOTTEISTA – mukana myös KALSIUM
Ihmisen maito on ihmiselle parasta maitoa, mutta millaisiin tarpeisiin lehmän maito on paras? Mistä sorkkaeläimet saavat kalsiuminsa? Miksi laihduttajille suositellaan maitovalmisteita, vaikka maitotutkijat itse ovat todenneet jokaisen maitotuoteannoksen nostavan painoindeksiä (BMI) keskimäärin 0.6 kg/m2 niitä runsaasti kuluttavilla? Tiesitkö, että suomalaisille Maitotietoa jakava yhdistys oli nimeltään Valtion Maitopropagandatoimisto nimenvaihdokseen 1958 asti. Se on onnistunut tehtävässään: maidolle…
-
Mitä erikoista on vegaaniruokavaliossa?
Ennen kuin yliopistoista tuli kaupallisesta tutkimuksesta ja yhteistyöstä riippuvaisia liikelaitoksia, vegaaninen ravinto nähtiin mahdollisuutena. Yliopistouudistuksen jälkeen tuo reumaa rauhoittavaksi ja fibromyalgiakipuja lievittäväksi havaittu ruokavalio on tuotu esille lähinä uhkien näkökulmasta. Näin myös ravitsemustieteen opinnoissa, joiden oppimateriaaleja mm. kaupallinen Ruokatietoyhdistys tarjoaa. Kansanterveys ei ole eläinteollisuuden ja sen kumppaneiden intresseissä ensimmäisenä. Maidon haitoista ollaan hiljaa. Harva enää…
-
Maitojen maailmasta
Ihmisen maito on ihmiselle parasta maitoa. Miten se eroaa muiden nisäkkäiden rintarauhaseritteistä? Maidontuotannon ylläpitämiseksi lehmät ja muut maitotuotannossa hyödynnetyt nisäkkäät keinosiemennetään joka vuosi. Lehmän odotusaika on 9 kk kuten ihmisellä. Raskaushormonien pitoisuus on maidossa sama kuin veressä. Entä soijan kasvihormonit? Niistä ks. myös Youtube -esitykseni “Käy pelotta päin palkokasveja.” Kasasen kootut Youtube -kanavalta näet myös…
-
Relaa. NYT! – Kuinka hermot kesytetään?
Hermot saavat happensa ohuimmista hiussuonista mitä ihmiskehosta löytyy (vasa nervorum). Ei siis ihme, että verisuoniterveyteen vaikuttavat tekijät määrittävät myös hermostomme toimintaa. Kaikki liittyy kaikkeen: Vagushermo yhdistää suolta ja mieltä, verisuonia verhoava solusuojahuntu glykokalyksi vastaa aivo-veriesteen toimivuudesta, endokannabinoidijärjestelmä osallistuu mm. ruokahalun ja tunteiden säätelyyn ja oma nitromme on osallisena näissä kaikissa. Juniorilääkäreille pitämäni luennon diat menevät…